13.-14.6.2009 järjestettiin siis tämän vuoden agilityn SM-kisat naapurikaupungissamme Torniossa. Tulee kyllä reissattua taas kesällä siihen malliin että oikein mukava kun nämä kisat olivat tuossa kiven heiton päässä. 

Perjantaina saimme "normikisassa" tuntumaa alustaan, jota käytiin jo vähän raapimassa torstaina. Radalta tuli yksi ihmeellinen kielto ja puominkontaktiloikka, voinemme siis sanoa että perinteiset. Illalla sitten suunnattiin kentälle kontaktitreeneihin, en halunnut jättää sellaista loikkaa pohjaksi seuraavan päivän joukkuekisaan.

Lauantaina oli siis joukkueSM-kisa, jossa ARCTin joukkue sijoittuin 19. En nyt muista paljon oli osaanottajia, mutta ainkin viime vuodesta sijoitus parani. Joukkueeseen minun ja Alman lisäksi kuuluivat Emma Matila ja Totti ja Arttu sekä Anssi Keränen ja Sentti. Oma suorituksemme oli oikein vauhdikasta ja hyvää menoa, mitä nyt jälleen teimme perinteiset puomilla. Harmi kun Alma on nyt loppukeväästä alkanut taas loikkimaan, talvella näytti siltä että nyt alkaisi homma pelittämään. Mutta rata oli kuitenkin sen verran hyvä, että mitään paniikkia ei saatu aikaiseksi yksilöihin. Kotiin suuntasimme jälleen kentän kautta.

Sitten koitti tämä THE päivä, meidän ekat yksilöSM-kisat. Kotona aamu oli aivan kamala, koska kaikki ei sujunut läheskään suunnitelmien mukaan. Yritin sitten koota itseäni automatkalla ja onneksi kisapaikalle päästyämme mieli alkoi kummasti piristyä ja aloin olla jo fiiliksissä.

Ensimmäiseksi oli hyppyrata, josta jatkoon pääsivät 50 parasta. Juuri kun olimme pääsemässä lähtökarsinaan, alkoin tihkuttamaan vettä. Tämä ei haitannut lainkaan, mielestäni Alma on ollut kisoissa täpäkämpi kastuessaan. Pitäisikö kaataa neitokaisen päälle ämpärillinen vettä aina ennen starttia? Radalla tuli yksi sekunteja vievä kohta, kun tein valssin liian myöhään ja A meinasi karata putkeen. Kuitenkin sain sen puristettua oikeaan suuntaan ja saimme tulokseksi 1,37(? ainakin 1,3*jotain*). Olin tosi tyytyväinen Alman vauhtiin jälleen, neidin draivi oli oikein mainio. Sijoituimme sijalle 31, josta oli hyvä jatkaa finaaliradalle.

Rataantutustumisessa rata vaikutti mukavalta. Ei lainkaan niin paha mitä olisi voinut kuvitella. Juttu olikin siinä, että piti saada omat hermot pitämään. Ja ne kontaktit. Olin aika varma siitä, että tiesin mitä pitäisi tehdä edellisiin suorituksiin verrattuna toisin kontakteilla. Ajattelin vain, että joko A hyppää kontaktit, tai sitten ei, mutta parhaamme tehdään. A-este oli heti neljäntenä, ja olin todella yllättynyt; Alma otti kontaktin aivan alas asti ! Jatkoin rataa hyvällä tsempillä, A pääsi todella yllättämään. Alma teki hyvin pienet kaarrokset hypyillä lähes nuollen siivekkeitä ja sitten koitti viimeinen haaste: THE puomi. Ja kuinka ollakkaan, Alma juoksi puomin alastulokontaktin AIVAN alas asti ! Se ääni mikä yleisöstä lähti silloin (tarkemmin sanottuna sieltä, missä ARCTlaisia oli sinisenä pidätettyään hengitystään) oli aika hupaisa, en ollut siis ainoa joka hieman epäili kontaktisuoritusta. Puomin jälkeen oli vielä muutama kiemura kunnes pääsimme maaliin ilman ratavirheitä ihanneajankin alittuessa.

Näin sijoituimme sitten pienen prinsessani kanssa 17/129 ! Olin niin onnellinen, en olisi voinut kuvitella että yllämme näinkin hyvälle sijaluvulle ! Tästä lähdetään parantamaan ensi vuonna ;)

Tänään, eli oikeastaan eilen kun päivä on jo vaihtunut, olimme seuramme järjestämissä iltakisoissa. Rata oli hyvän tuntuinen ja kontaktitkin pitivät. Sijoituimme 1/19 koirakosta, hyvä me :) Huomenna, eli oikeastaan tänään, suuntaamme Oulun iltakisoihin ja viikonloppuna lähdemme Piteån kilpailuihin. Ensi viikolla suuntaamme sitten Bodenin ja sen jälkeen koittavat MM-karsinnat. Sitten yksi loma viikko ja edessä ovat nuorten SM-kisat Varkaudessa. Niiden kemujen jälkeen saamme nauttia lähikisojen meiningistä. Kauhistuttaa tämä reissaaminen jo valmiiksi, mutta mitäpä sitä ei tekisi koiran ja lajin eteen ;)